Takoja Etusivu 2/2020

Poikkeustiloja

Antroposofisissa yhteyksissä viitataan monesti Rudolf Steinerin lausumaan siitä, että ihmiskunta on ylittänyt henkisen maailman kynnyksen. Tämä useimmiten tiedostamaton tosiasia tarkoittaa sitä, että rajat fyysisen, sielullisen ja henkisen välillä ovat tulleet läpäiseväksi. Samalla tämä merkitsee sitä, että rajan takaa tulevat vaikutukset, hyvät ja huonot, koskettavat ihmiskuntaa suoremmin. Siksi rehellinen itsetuntemus ja siitä nouseva totuudellisuus ovat tulevaisuutta ajatellen isossa roolissa.

Johannes Kananen kuvaa kirjoituksessaan maailmanlaajuisen koronavirus­epidemian kohtaamista ihmiskunnan yhteisenä kynnyskokemuksena. Steinerin kuvailemaan ’kynnyksenvartijan’ kohtaamiseen sisältyy vastuun ottaminen omista teoistaan ja niiden seurauksista. Tätä omaa suhdettaan itseensä, toisiin ihmisiin ja maailmaan monella on varmaan ollut tilaisuus tänä poikkeusaikana pohtia ja syventää.

YLE Radio 1:n Horisontti-ohjelmassa 31.5. oli aiheena ”Mikä tekee elämästä merkityksellisen” ja haastateltavina kirjan ”Sivistys vaurautena” julkaisseet kauppatiet. tri Maria Joutsenvirta ja prof. Arto O. Salonen. – Suosittelen Yle Areenasta tätä ohjelmaa, sillä he puhuvat ihmeteltävällä selkeydellä siitä, miten sivistys on sisältöjen, elämän mielekkyyshorisontin ja arvojen mukaan elämistä. Tekniikka, välineet ovat nykyaikana usein hallitsevassa asemassa, vaikka sivistysyhteiskunnassa ne ovat vain apu.

Arto O. Salosen mukaan ihmisen oman itsekunnioituksen mukaista on pyrkiä elämään niin, että ihmiskunnalla on tulevaisuus vielä 500 vuoden kuluttuakin.  – Tosiaan, onko meillä yksityistä onnea, jos toimimme niin, ettei ihmiskunnalla ole kestävää tulevaisuutta?

Samaan aihepiiriin liittyy tässä lehdessä oleva Markus Kanasen taloustieteen valtavirran luonnetta kriittisesti tarkasteleva kirjoitus. Siinä kyseenalaistetaan markkinavoimien objektiivinen, luonnonlakien tapaan toteutuva malli, jota se neutraalisti vain kuvaisi. Sivistys on osaltaan hyvän elämän luomista, miksei se olisi mahdollista myös taloudessa?

Saksalainen Info3-lehti alkoi 1976 Rudolf Steinerin yhteiskunnallisen kolmijäsennyksen ajatuksen innoittamana nuorekkaana ja varsin radikaalina lehtenä. Info3 on sen jälkeen käynyt läpi erilaisia vaiheita ja muodonmuutoksia. Sen päätoimittajana on kuitenkin toiminut jo neljännesvuosisadan ajan Jens Heisterkamp, jonka haastattelu avaa näkymän tässä ajassa aktiivisesti ja tietoisuutta herättävästi toimimaan pyrkivän lehden vaiheisiin sekä Heisterkampin ajatuksiin nykyajan antroposofiasta näiden kokemusten pohjalta. Miten tavoittaa meidän aikamme ihmiset, tehdä heille antroposofian pohjalta syntynyttä kulttuuria ja henkisyyttä näkyväksi, siinä tärkeä kysymys.

Siinä kuohuvassa, vihapuheiden ja valeuutisten sekä niiden luomien vastakkaisuuksien täyttämässä ääriajassa, jota elämme, emme selviä eteenpäin ilman anteeksiannon ja siihen välttämättömänä liittyvän rakkauden voimaa. Amerikkalainen Karen Rivers on kirjoittanut kirjan Rakkaus ja tietoisuuden kehitys – tutkielma ihmisen sielun, kaksoiskulkijan ja hengen muuntamisesta (ei suom.). Takojan esseessään hän lähestyy anteeksiantoa karmalliselta kannalta suhteessa Kristuksen läsnäoloon ihmiselämässä. Anteeksianto on mahdollinen, kun alempi minä väistyy korkeamman minän edestä. Silloin sillä on parantava vaikutus kaikille osapuolille.

Parantava voima on myös Sofiassa, Pyhässä viisaudessa, jonka Jumala loi ”luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata”. Harrie Salman piirtää tekstissään historiallisen jatkumon siitä, miten tällainen feminiininen jumalhahmo on elänyt jo Egyptin ja Lähi-idän kulttuureissa ja miten hän esiintyy Vanhassa testamentissa. Häkellyttävää on kuulla, kuinka tämä jumaluus, joka Ašera-nimisenä oli Jehova-jumaluuden toinen puolisko, häädettiin tietyssä vaiheessa juutalaisuudesta. – Varsinkin luterilaisessa uskonnollisessa ilmapiirissä olemmekin joutuneet elämään varsin miehisessä, jopa kolkon karussa sielullisessa ympäristössä.

Nykyaikaa lähestyen Harrie Salman tuo esiin Pyhän Sofian ilmentäjiä Hildegard Bingeniläisestä Jacob Böhmen kautta venäläisiin Solovjoviin, Florenskyyn ja Bulgagoviin sekä eestiläiseen Tombergiin. Rudolf Steinerin kautta tulleella antroposofialla on hänelle erityisasema Sofian ilmentäjänä nykyajassa. Tärkeitä viittauksia on myös Michael Debusin suomennettuunkin kirjaan ”Maria-Sophia – naiseuden elementti ihmiskunnan kehityksessä”.

Sofiaanista aihepiiriä jatkaa Ari Harmanen kirjoittamalla uskontotieteilijä Uno Harvan 1920-luvulla julkaistusta ja nyt uudelleen painetusta kirjasta ”Elämänpuu”. Kiintoisaa on, miten monilla kansoilla tämä elämänpuun myyttikuva on ollut keskeisenä. Elämänpuun juurella on ollut lähde, ja sen äärellä äitijumalatar. Kiinnostava on myös Steinerin esille tuoma asia, että korkeampaan tietoisuuteen vievät voimat ovat samasta lähteestä kuin mytologisen tietoisuuden voimat. Myyttien voimakuviin kannattaa aina välillä sukeltaa.

Arin tekstin jälkeen on antoisaa lukea Terhi Takasen oivaltava arvio ja kokemus Steinerin uutena suomennoksena ilmestyneestä varhaisteoksesta ”Kristinusko mystisenä tosiasiana ja vanhan ajan mysteerit”. Tuo teos voi olla lisäopas ymmärtää vanhan kunnioitettavan tiedon vähittäistä muodonmuutosta Kristuksen jälkeiseen aikaan tultaessa.

Oman aikamme perusmysteeriä lähestyy hollantilainen  Paul Mackay kirjoittaessaan antroposofisesta keskeismeditaatiosta Peruskiven sanoista. Hän sanoo: ”Ihmiskuntana olemme kulkeneet tiedostamattomasti kynnyksen yli – siitä seuraa, että ’normaalia elämää’ ei enää itsestään selvästi voi pitää ’terveenä elämänä’. Ihmisen terveys tarvitsee sisäistä itsensä tasapainoon saamisen aktiivisuutta.” Siksikin meditaatio on niin tärkeää.

Topias Aalto on rohkeasti tarttunut visaiseen ja jokaiselle näihin asioihin vakavasti suuntautuvalle polttavaan kysymykseen siitä, miten Maan kehityskausiin liittyvät ajanmääritykset näyttävät olevan kovin eri skaalassa luonnontieteen ja toisaalta hengentieteen asteikolla. Viitekehyksenä on Andreas Delorin Atlantis-kirjan 3. osa ja siinä haastatellut selvänäkijät.

Norjalainen Are Thoresen käytännöllisenä näkijänä ja parantajana esittää oman näkemyksensä siitä, millä tavoin henkiset voimat vaikuttavat sähkömagneettisessa säteilyssä ja kuinka niiden haittoja voidaan välttää.

2.6.2020

Pentti Aaltonen

Shopping Cart
Scroll to Top