Rudolf Steinerin omakohtainen henkinen tutkimus tuo Luukkaan evankeliumiin selventäviä näköaloja: eräät evankeliumien keskenään ristiriitaisilta vaikuttavat kohdat näyttäytyvät uudessa valossa.
Tässä valossa Kristuksen elämä maan päällä on koko maailmaa koskettava tapahtuma, joka ei mahdu minkään organisoituneen uskonnon kehyksiin. Jeesuksen syntymään ja nuoruuteen vaikuttaa henkisestä maailmasta Buddha, joka on tuonut maailmaan rakkauden ja myötätunnon periaatteen. Kristus Jeesus on itse rakkaus ja myötätunto ilmentyneenä.
Rudolf Steiner kertoo hienolla tavalla Buddhan tiestä bodhisattvasta valaistukseensa ja hänen tuomastaan ”kahdeksankertaisesta polusta”, jonka tarkoituksena on vapauttaa ihminen oman menneisyytensä rajoituksista elämään todellisuudessa tässä ja nyt.
Buddhan ohella toinen suuri henkinen hahmo on näissä esitelmissä Zarathustra. Zarathustralainen maailmannäkemys on buddhalaiselle polaarinen edellisen keskittyessä ihmisen sisäisyyden kautta ilmi tulevaan ja jälkimmäisen suuntautuessa suuriin maailmanyhteyksiin ja maailmanajatuksiin.
Nämä kaksi hengenvirtausta yhdistyvät Jeesus Nasaretilaisessa, mitä kuvastaa myös Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien erilaiset kuvaukset Jeesuksen lapsuudesta. Näin nämä hengenvirtaukset muiden vaikutusten ohella valmistelivat Kristus-tapahtumaa ja Kristuksen tulemista ihmiseksi Jordanin kasteessa.
