Antroposofia on tiedon ja itsetuntemuksen tie, johon luonnollisena osana liittyvät filosofian, taiteen, tieteen ja uskonnon alueet. Antroposofia on luonteeltaan yleisinhimillistä ja käsittelee mm. ihmisen ja maailman kehitystä, henkisten maailmojen (joiden osa meidän fyysinen maailmamme on) todellisuutta, näiden alueiden omakohtaista objektiivista tutkimusta, ihmisen tietoisuuden eri muotoja, syventävää näkemystä kristillisyyteen ja maailman eri uskontoihin ja filosofioihin, ihmisen elämään ja kohtaloon liittyviä kysymyksiä.
Rudolf Steiner perusti antroposofian kirjojen, esitelmien ja muiden käytännön toimintojen kautta. Hän toivoi ettei kukaan sokeasti vain hyväksyisi hänen esittämiään asioita ja pyysi ihmisiä objektiivisesti testaamaan hänen sanomaansa. Hän piti myös tärkeänä, että ihmiset voisivat työskennellä täydessä vapaudessa hänen antamansa aineiston kanssa.
Antroposofinen ihmis- ja maailmankäsitys on antanut virikkeitä monille käytännön elämän alueille: antroposofinen lääketiede, elämänkaaritutkimus, steinerpedagogiikka (koulut ja päiväkodit), biodynaaminen viljely ja maanhoito, eurytmia, yhteiskunnalliset ajatukset, kehitysvammaisten hoito ja opetus (ns. hoitopedagogiikka) ja monia muita.
Luotaessa katse ympäristöön, muihin ihmisiin, luontoon ja kosmokseen, on antroposofian esiin tuomien henkisten lainalaisuuksien kautta mahdollista uudelleen löytää yhteys ja ymmärrys ihmisen ja maailman suhteesta toisiinsa. Henkeä ja ainetta ei koeta toisilleen vastakkaisina vaan henki läpäisee aineellisen fyysisen maailman. Eräs tie tämän kokemiseen ovat mm. aistihavaintoharjoitukset, joissa syventyen maailman ilmiöihin voidaan alkaa kokea aineellisen muodon takana vaikuttava henki. Tämä tie voi syventyä myös henkiseksi tutkimukseksi, jossa ihmisen sielu kouluttautuu instrumentiksi meditatiivisen työskentelyn kautta ja oppii arvioimaan saamiaan henkisiä havaintoja. Näitä asioita käsittelee mm. Henkisen tiedon tie –kirja. Steiner kulki itse tätä tietä ja viitoitti sitä muille rohkaisten ihmisiä itse astumaan henkisen tiedon ja kokemisen tielle.
Viime vuosisadan alussa ajassa eli yhä enenevässä määrin luonnostaan tapahtuva kehitys; tietoisuuden, hereillä olevan minän kyky itsehavainnointiin. Sitä voi kutsua tietoisuussielun kehitykseksi, joka on Steinerin mukaan meidän ajallemme ominaista. Minuus meissä nousee esittämään kysymyksiä omasta olemuksestaan tahtoen ymmärtää, mitä siinä tapahtuu.
Rudolf Steiner 1861-1925
Itävaltalainen hengentutkija
Vapaus. Ihmisyys. Yksilöllinen minä. Todellisuuden luonne. Rakkaus maailmaan.
Antroposofian perustaja Rudolf Steiner toimi elämässään laaja-alaisesti erilaisilla elämänalueilla, mikä tekee tiivistämisen hänen elämästään lähes mahdottomaksi. Luonteenomaisena hänen elämänsä kulussa on kuitenkin jatkuva henkisen maailman läsnäolon tiedostaminen ja pyrkimys tuoda ajattelun selkeyttä henkisiin havaintoihin, sekä toiminta kanssaihmisten ja maailman hyväksi.
Ajattelun kautta hän johdattaa ymmärtämään henkisen maailman toimintaa. Tutkiva asenne hengen alueella synnytti hengentieteen. Sitä hän alkoi kutsua yleisemmin antroposofiaksi, jonka eräänä pyrkimyksenä on hengen ymmärryksen valon lisääntyminen tietoisuudessa, joka vapaasti kokevan eettisyyden lämmittämänä voi auttaa luomaan rakkaudellisia tekoja maailmaan.